Suomen puolustusvoimat

Suomen armeijan virallinen nimitys on Suomen Puolustusvoimat, ja sen tärkein tehtävä on puolustaa Suomen valtiota sotilaallisesti. Lisäksi puolustusvoimat tukee muita viranomaisia yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen varmistamisessa ja turvaamisessa, ja puolustusvoimat osallistuu myös kansainväliseen kriisinhallintaan. Puolustusvoimien ylipäällikkö Suomessa on tasavallan presidentti, ja puolustusvoimain komentaja on kenraali Jarmo Lindberg.

Puolustusvoimat jaetaan kolmeen eri puolustushaaraan: maavoimiin, merivoimiin (jotka koostuvat laivastosta ja rannikkojoukoista) sekä ilmavoimiin. Rajavartiolaitos, joka on sisäasiainministeriön alainen, ei puolestaan kuulu rauhan ajan puolustusvoimiin. Puolustusvoimat on koulutusorganisaatio, jossa ammattisotilaat kouluttavat asevelvollisia ja reserviläisiä siltä varalta, että maata jouduttaisiin aseellisesti puolustamaan.

Puolustusvoimien toiminta Suomessa perustuu ns. kaaderijärjestelmään, jossa vain osa henkilöstöstä on palkattua kantahenkilökuntaa ja reserviläiset muodostavat suurimman osan sodanajan kokoonpanosta. Puolustusvoimien rauhanajan henkilöstövahvuus on noin14 000 henkeä, josta puolet on siviilejä. Vuosittain puolustusvoimat kouluttaa 27 000 varusmiestä. Suomessa on yleinen asevelvollisuus, jonka voi suorittaa myös siviilipalveluksena yleishyödyllisissä tehtävissä. Naiset on vapautettu rauhanajan asevelvollisuudesta, mutta he ovat voineet suorittaa armeijan vapaaehtoisesti vuodesta 1995 alkaen.

Armeijaa käymättömille kansalaisille on tarjolla vapaaehtoista maanpuolustusta, joista yksi esimerkki on maakuntajoukot, jotka tarjoavat erilaisia maanpuolustukseen ja erilaisiin kriisitilanteisiin liittyvää koulutusta ja valmennusta. Maakuntajoukkojen toiminta organisoidaan yhteistyössä puolustusvoimien, muiden viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Tavoite on että viranomaisten järjestämä turvallisuuskoulutus on mahdollisimman tehokkaasti täydennettävissä vapaaehtoisen koulutusjärjestelmän luomalla kansalaisten osaamisella.